Syntypaikkalajittelulla rakennus- ja purkujäte hyötykäyttöön

Syntypaikkalajittelu on ratkaiseva tekijä rakennus- ja purkujätteen hyötykäyttöasteen nostamisessa. Tavoitteiden täyttymistä voidaan tavoitella yhteistyössä kiertotalouspalveluiden ammattilaisen kanssa.

Syntypaikkalajittelulla tarkoitetaan jätteiden lajittelua niiden syntypaikalla. Sitä pidetään hyvin tärkeänä osatekijänä kierrätys- ja hyötykäyttötavoitteiden saavuttamisessa.

Rakennus- ja purkujätteen kierrätystä ohjaavat muun muassa EU-direktiivit. Euroopan unionin vuonna 2008 antama jätedirektiivi ohjeistaa jäsenmaita tehostamaan jätteen kierrätystä.

Suomen tavoitteena oli saavuttaa 70 prosentin kierrätysaste vuoteen 2020 mennessä. Valitettavasti tavoite on vieläkin täyttymättä, sillä rakennus- ja purkujätteen kierrätysaste on tällä hetkellä vain noin 60 prosenttia.

Syntypaikkalajittelua tukee toimiva logistiikka

Vuonna 2020 rakennusalalla syntyi yhteensä 13,7 miljoonaa tonnia jätettä. Jätemäärästä 12,5 miljoonaa tonnia on mineraalijätettä, puujätettä 0,3 miljoonaa tonnia ja metallijätettä 0,2 miljoonaa tonnia.

Talonrakentamisessa syntyvä jäte on jätteiden kokonaismäärästä arviolta 10%, joten vuositasolla puhutaan jo varsin merkittävistä määristä.

Rakennus- ja purkujätteen syntypaikkalajittelussa avainasemassa ovat hyvin toteutetut jätteen lajittelupisteet ja logistiikka. Kun kullekin jätteelle on merkitty selkeä lajittelupiste ja lajittelu on luonteva osa työnteon arkea, on jätehuollossa onnistuminen helppoa.

Urakoitsija tai yksityinen toimija voi järjestää rakennus- tai purkutyömaan jätehuollon itse tai ostaa jätehuollon palveluna logistiikkapalveluja tarjoavilta yrityksiltä.

Rakennuttajan ja purkajan näkökulmasta syntypaikkalajittelu saattaa olla työlästä ja aikaa vievää. Tästä syystä osa käyttökelpoisesta materiaalista menee helposti hukkaan. Jätehuoltoon kannattaa kuitenkin panostaa, sillä toimivan jätehuollon ansiosta voi syntyä merkittäviä kustannussäästöjä.

Näin toteutat syntypaikkalajittelun

Valtioneuvoston asetuksen mukaan rakennus- ja purkujätteelle on järjestettävä erilliskeräys ainakin seuraaville jätteille: betoni, tiili, kivennäislaatat ja keramiikka, asfaltti, bitumi ja kattohuopa, kipsi, kyllästämätön puu, metalli, lasi, muovi, paperi ja kartonki, mineraalivillaeriste sekä maa- ja kiviaines.

Rakennus- tai purkutyömaan jätelajittelua suunniteltaessa kannattaa ennakoida kunkin jätelajikkeen määrää. Eri jätteille on saatavilla erikokoisia lavoja. Joillekin jätteille voi olla kannattavampaa hankkia lavan sijaan suursäkki. Myös erilaisten lavojen oikea-aikainen saanti työmaalle vaikuttaa paljon lajittelun onnistumiseen.

Jätelaissa on määritelty yleinen velvollisuus noudattaa jätteiden suhteen etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta on ensisijaisesti vähennettävä. Jos jätettä kuitenkin syntyy, täytyy se ensisijaisesti valmistaa uudelleenkäyttöä varten ja toissijaisesti kierrättää.

Uudelleenkäyttö ja jätteiden kierrätys ovat etusijalla energiaksi hyödyntämiseen verrattuna. Loppukäsittelyyn eli kaatopaikalle saa toimittaa vain ne jätteet, joita ei voida hyödyntää.

Rakennus- ja purkujätteen hyötykäyttöastetta voidaan parantaa yhteistyöllä

Jokaisen rakennuttajan ja urakoitsijan tulee panostaa toimivaan jätehuoltoon ja jätteiden lajitteluun. Syntypaikkalajittelun tärkeyttä ei voi kylliksi korostaa, mutta työmäärää voi keventää ottamalla mukaan jätteiden hyötykäyttöön erikoistuneen yhteistyökumppanin.

Me Circulationissa vastaanotamme laitoksillamme kattavasti erilaisia rakennus- ja purkumateriaaleja. Meille voi tuoda esimerkiksi betoni- ja tiilijätettä, purkupuuta, rakennusjätettä, sekalaisia maa-aineksia, kantoja ja risuja sekä muita luonnonmateriaaleja. Vastaanotamme myös lajittelematonta jätettä.

Autamme asiakkaitamme myös hankkimaan lavoja ja suursäkkejä syntypaikkalajittelua varten.

Lue lisää rakennus- ja purkujätteen käsittelystä kanssamme ja ota yhteyttä, autamme mielellämme kaikissa jätteen kierrätykseen ja hyötykäyttöön liittyvissä asioissa.